Joudutko jatkuvasti vanhempiesi erosta huolimatta olemaan varuillasi, tarkkailemaan vanhempasi tai vanhempasi ex-kumppanin mielialoja tai pelkäämään vanhempasi satuttavan sinua, sisaruksiasi tai toista vanhempaasi? Joudutko vanhempasi tai vanhempasi ex-kumppanin tentattavaksi? Joudutko raportoimaan toisen vanhemman tekemiset ja sanomiset toiselle vanhemmalle?

Eron jälkeinen väkivalta ja vaino voi olla

• Jatkuvaa soittelua ja yhteydenottamista ja kuulumisien kysymistä, mutta huomaat, että vanhempi on sinun sijaasi kiinnostunut vain toisen vanhempasi asioista, menoista tai kenen kanssa hän viettää aikaa, ei sinusta
• Liiallista liimautumista ja läheisyyttä niin, että tunnet olosi hämmentyneeksi. Vanhemmat on tarkoitus olla sinun tarpeitasi varten, eikä toisinpäin
• Uhan ja epämiellyttävän ilmapiirin luomista niin, että joudut olemaan jatkuvasti varuillasi ja tarkkailemaan vanhempasi mielialoja
• Pakottavaa kontrollia
• Pelkoa ja turvattomuutta sekä arjen ennakoinnin puutetta
• Jatkuvaa ristiriitaa ja ikään kuin kahdessa erilaisessa todellisuudessa elämistä niin, ettet voi tietää mikä on totta
• Toisen vanhemman mustamaalaamista ja haukkumista.
• Manipulointia
• Lahjontaa

Hätätilanteessa soita heti 112.

Vainon vakavuus

Vainon vakavuus vaihtelee epämukavuuden tunteesta kuolemanpelkoon. Lapsen tai nuoren kokeman vainon muotoja ovat/ voivat joitakin näistä: fyysistä väkivaltaa ja uhkailua lasta, nuorta tai ex-kumppania kohtaan, pelon ja turvattomuuden ilmapiirissä elämistä, lasten käyttämistä eron jälkeisen vainon ja kontaktin välineenä ja rakkaudeksi ja kiintymykseksi naamioituja tekoja. Vainoaja voi ilmestyä koulun pihalle, seurata, tarkkailla. Lapsen tai nuoren ei tarvitse olla vanhemman viestinviejä ja sovittelija.

Väkivalta on aina väärin ja rikos, myös vainoaminen on rikos.

Muista, että väkivalta ei koskaan ole uhrin vastuulla, vastuu on aina tekijän.

Mitä voit tehdä?

-Hakea apua esimerkiksi koulukuraattorilta, opettajilta ja terveydenhoitajalta.

-Voit puhua ystävien kanssa tunteistasi ja peloistasi. Pyytää ystävää mukaasi tueksi juttelemaan jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Onko sinulla jotain aikuista joka tietäisi ajatuksistasi?

-Hakea apua nettiturvakoti.fi- sivuilta (https://nettiturvakoti.fi/), chatistä (https://nettiturvakoti.fi/) tai voit soittaa tukinumeroihin. Nollalinja päivystää numerossa 080-005 005. Voit soittaa myös alueesi turvakotiin ja Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistyksiin.

Keskusteluapua, tukihenkilön, ohjausta ja neuvontaa voit saada myös Rikosuhripäivystyksestä https://www.riku.fi/fi/etusivu/

Hätätilanteessa soita heti 112.