Herättääkö parisuhteen päättyminen sinussa häpeää, mustasukkaisuutta tai vihaa? Tällaiset kokemukset ja tunteet saattavat johtaa ex-puolison vainoamiseen.
Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti seuraa, tarkkailee, uhkaa, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vainoa ovat esimerkiksi toistuvat ei-toivotut yhteydenotot eri tavoin, fyysinen seuraaminen tai ex-puolison kontrollointi parisuhteen päätyttyä. Vainoaminen on voinut alkaa jo parisuhteen aikana.
Vainoaminen on lähisuhdeväkivaltaa, joka koostuu useista erilaisista henkisen- ja fyysisen väkivallan muodoista. Vainoamista voi olla myös seuraaminen ja tarkkailu fyysisesti tai ex-puolison mustamaalaaminen. Vainoaminen on luonteeltaan yksipuolista. Tällä tarkoitetaan sitä, että toinen osapuoli kieltää yhteydenpidon tai ei vastaa yhteydenottoyrityksiin.
"Musta tuntuu niin pahalta, että pistän vaimonkin kärsimään - tai sitten tapan itseni!"
()
Vainoaminen on ollut virallisen syytteen alainen rikos vuoden 2014 alusta alkaen (RL 25 7 a)
Myös teknologian avulla seuraaminen ja tarkkailu, salakuvaaminen ja -kuuntelu ovat vainoamista; tällöin puhutaan digitaalisesta vainosta. Viestintärauhan rikkomiseen (RL 24 1a) syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa. Säännös laajentaa häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus ole enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä. Viestintärauhan rikkominen on asianomistajarikos.
Vainoajan elämä kapeutuu monella tavalla. Vainoaminen kuluttaa valtavasti aikaa muilta elämän osa-alueilta, kuten työltä, ihmissuhteilta ja harrastuksilta. Seurauksena tästä voi olla työttömyyttä, yksinäisyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Vainoaminen kerryttää rikosrekisteriä. Vainokäyttäytyminen aiheuttaa usein myös masennusta ja itsetuhoisia-ajatuksia. Käyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä; siihen voivat vaikuttaa aiemmat kokemukset parisuhteessa tai ajatus erosta voi tuntua mahdottomalta.
Vainoamisella on usein vaikutusta vanhemmuuteen. Vanhemmuus joutuu koetukselle ja usein vääristyy. Tämän vuoksi suhde lapsiin voi kärsiä. Vainossa lapset joutuvat elämään pelon ilmapiirissä ja jatkuvassa stressitilassa. Lapset joutuvat herkästi vainon välineiksi. Lasten elinpiiri kapenee ja myös heidän roolinsa perheessä vääristyvät. Entiseen puolisoon kohdistuva käyttäytyminen voi vaikuttaa siihen, miten oma rooli vanhempana muotoutuu eron jälkeen. Vanhemmuuteen ja entiseen parisuhteeseen liittyvät asiat voivat olla joskus vaikeita erottaa toisistaan.
Mikä auttaisi sinua elämässä eteenpäin?
Apua kannattaa hakea!
Ota yhteyttä esimerkiksi paikkakuntasi kriisikeskukseen tai sosiaali- tai terveydenhuoltoon. Lisäksi voit löytää apua seuraavista linkeistä:
"Ite en koske siihen enää kepilläkään, muttei koska kukaan muukaan!"
()