Vanhempien välinen väkivalta tuottaa lapselle pahimmillaan turvattoman tilan. Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus? Miten olla riittävän hyvä on useimpien vanhempien ajatuksissa usein. Hyvään vanhemmuuteen kuuluu lapsen suojeleminen väkivallalta. Entä jos en pysty siihen? Entä jos en pysty siihen vielä silloinkaan kun eroan väkivaltaisesta suhteesta? Eron jälkeen väkivallan jatkuessa yhteistyövanhemmuutta tulisi harkita tarkoin. Yhteistyövanhemmuuden vaade voi […]
Virheitä tekee meistä jokainen, mutta vainoamiselle olennainen toistuvuus olisi siis sarja vahinkoja tai toistuvia virheitä. Vainoaminen ei ole vahinko. Vainoaminen on toiselle pelkoa ja ahdistusta aiheuttavaa tarkoituksellista toimintaa. Lapsen kokemus vanhemman pahan tekemisestä on henkilökohtainen ja yksilöllinen. Lapsen toiseen vanhempaan kohdistuva pahan tekeminen on teko myös lasta kohtaan. Aikuisen lasta vahingoittava käytös voi olla vaikeaa […]
” Totuus on tosiasioihin tai todellisuuteen perustuva; todeksi osoitettu tai hyväksytty lausuma.” Usein meidän mielikuvissamme lapsi asettuu vanhempiensa puoliväliin. Väkivallassa puolestaan on tekijä ja kohde joiden välinen suhde voi olla jotain ihan muuta kuin suora jana. Vainoaminen puolestaan on ilmiö, jossa usein on tekijä, kohde mutta monta uhria. Lapsi on niistä yksi. Tässä tilanteessa suhdeviivat […]
”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku” Näin totesi usein J.K Paasikivi mukaillen englantilaista historioitsijaa Thomas Carlylea. Historia on ennen kaikkea ihmisen menneisyyden tutkimista. Mutta onko aloittaminen jostain mahdollista, jos historiaa ei ole nähty? Vainoamisella on monta aikamuotoa samaan aikaan: se saa merkityksensä menneisyydessä tapahtuneesta väkivallasta, tapahtuu tekoina tässä hetkessä ja luo uhkakuvia tulevaisuuteen. Vainoaminen on […]
Vastaa kyselyyn! Oletko kokenut digitaalista lähisuhdeväkivaltaa sosiaalisessa mediassa? Miten tapahtunut vaikutti sinuun? Vastaa kyselyyn ja ole mukana pro gradu -tutkielman tekemisessä! Tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää digitaalisen lähisuhdeväkivallan välineenä ja miten tapahtunut on vaikuttanut väkivallan kokijaan. Sinä itse määrittelet sen, minkä koet väkivallaksi tai haitalliseksi toiminnaksi itseäsi kohtaan. Kaikki tiedot ovat arvokkaita […]
Läheiseen ihmissuhteeseen, perheeseen tai parisuhteeseen mielletään kuuluvan arjen jakamista. Digiaika haastaa sitä, mikä esimerkiksi parisuhteessa voi olla yksityistä ja mikä yhteistä. Mikä verkossa voi olla vain minun? Mitä haluan toisen ihmisen kanssa jakaa? Mitä verkkotoimintaa on hyväksyttävää pitää tiedossa vain itsellään, entä voiko toiselta ihmiseltä vaatia enemmän avoimuutta? Miten toimin, jos ero yllättää? Avoimuus netinkäytön […]
Epäiletkö jonkun käyttäneen verkon tilejäsi tai tietävän liikkeistäsi enemmän kuin pitäisi? Alla viiden kohdan ensiapu, joilla käytät laitettasi hieman turvallisemmin heti. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen eli tuplasalasanat tai sormenjälki/koodi/kuvio yhdistelmät. Salasanojen ja puhelimen lukitusasetuksen vaihtaminen. Turvallinen salasana on mahdollisimman pitkä saLalauS3eriko1smerkeillä! Samaa salalausetta ei tulisi käyttää eri tileissä. Tarkista puhelimen asetusten sovellusvalikosta, että kaikki sovellukset […]
Digitaalisessa vainossa toistuvaa ei-toivottua yhteydenottoa, tarkkailua ja häirintää voi tehdä pikaviestinpalveluiden kautta tai muuten teknologiaa hyväksikäyttäen. Vainoa voi mahdollistaa esimerkiksi GPS-paikannin, seurantaohjelma, sosiaalinen media tai tilien kaappaaminen.Digitaalisen väkivallan, kontrollin, häirinnän ja vainon käsitteet ovat osin päällekkäisiä. Digitaalinen vaino sisältää digitaalisen väkivallan, kontrollin ja häirinnän muotoja. Vainosta puhutaan silloin kun tekijän harjoittama toiminta on yhteen ihmiseen [...] 
Tukikeskus Varjo osallistuu eurooppalaisen Working With Perpetrators -verkoston (WWP EN) digitaalisen väkivallan vastaiseen kampanjaan julkaisemalla digiväkivaltaan liittyviä kirjoituksia ja kuvia kampanjan aikana 25.11-10.12.2020. Tukikeskus Varjo haluaa osaltaan lisätä tietoisuutta digiväkivallasta ja tuoda esille keinoja digiväkivallalta suojautumiseen. Lisää tietoa verkostosta ja tämän vuoden kampanjasta löydät täältä https://www.work-with-perpetrators.eu/campaign-2020.
Digitaalinen vainoaminen ja erilaiset tavat häiritä verkossa aiheuttavat paljon kysymyksiä ja usein neuvottomuutta. Mitä tehdä? Mitä mikäkin asetus tarkoittaa. Disobey Outreach on ideoinut ja toteuttanut tekniseen suojautumiseen tarkoitetun oppaan, josta löydät ohjeita yleisimpiin haasteisiin. Disobey Outreach ja Tukikeskus Varjo auttavat yhdessä digitaalista vainoa kohdanneita.