Vainoaminen on toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista ja tarkkailemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen sisältää uhkaavia tekoja, pelot-telua, kontrollointia tai väkivaltaisia tekoja. Vainoamisella on vaikutuksia kokijan hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Vaino on esimerkiksi
- toistuvat, ei toivotut yhteydenotot
- perättömien tietojen levittäminen
- omaisuuden tuhoaminen ja vahingonteot
- pelottelu, uhkailu ja väkivalta
- seuraaminen, tarkkailu
- ei-toivotut, toistuvat rakkaudenosoitukset tai lahjat
- tietojesi kaappaaminen ja väärinkäyttö
- teknologian avulla seuraaminen, salakuvaaminen- ja kuuntelu, toistuvat oikeudenkäynnit, aiheettomat lastensuojelu- tai rikosilmoitukset
Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä eron jälkeen. Noin puolessa väkivaltaisista parisuhteista väkivalta jatkuu eron jälkeen. Äärimmillään vaino kärjistyy henkeä uhkaavaksi väkivallaksi.
"Tuli semmoinen olo, et tuntuu niin väärälle, kun on aviopareja jotka eroaa ja sitten jatketaan elämää - jotkut sitten jää tämmöiseen loukkuun, ettei voi jatkaa omaa elämää."
(Nainen, 33 v.)
Vainoaminen on rikos (RL 25 7a)
1. Kerro perheesi tilanteesta
(läheiset, työpaikka, ystävä). Älä jää yksin.
2. Hae itsellesi apua
Ohjausta ja neuvontaa eron jälkeiseen vainoon saa Varjo Tukikeskuksesta, Rikosuhripäivystyksestä tai Nettiturvakodista. Tämän lisäksi apua ja tukea on saatavilla esimerkiksi paikkakuntasi kriisikeskuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoista, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä, Naisten Linjalta, poliisilta ja lakimiehiltä.
3. Tee henkilökohtainen turvasuunnitelma.
Mieti, mitkä tekijät ovat tärkeitä juuri sinun tilanteessasi turvallisuuden parantamiseksi.
Monilla paikkakunnilla toimii MARAK-työryhmä, jossa moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle laaditaan turvasuunnitelma ja käynnistetään tarvittavat tukitoimet.
4. Tee rikosilmoitus
5. Kirjaa ylös vainoon liittyvät teot ja tapahtumat.
Säilytä todistusaineisto; esimerkiksi viestit, sähköpostit, lähetykset ja kirjaa ylös kohtaamiset.
6. Huomioi lapsen turvallisuus
Kerro tarvittaessa uhasta kouluun tai päiväkotiin.
Lue lisää vainon uhrille suunnatusta oppaasta.
Vainon vakavuus ja sen vaikutukset vaihtelevat; pienimmillään se voi olla epämukavuuden tunnetta, vakavimmillaan kuolemanpelkoa. Eron jälkeinen vaino koskettaa myös lapsia. Lapsen kokeman vainon muotoja voivat olla: fyysinen väkivalta ja uhkailu lasta tai ex-kumppania kohtaan, pelon ja turvattomuuden ilmapiirin ylläpitäminen, lasten käyttäminen eron jälkeisen vainon välineenä sekä rakkaudeksi ja kiintymykseksi naamioituja tekoja. Vainoaja voi ilmestyä koulun pihalle, seurata tai tarkkailla lasta tai koko perhettä. Lapsen ei tarvitse olla vanhemman viestinviejä, sovittelija vanhempien välillä tai toimia vakoojana tai tiedonvälittäjänä toiselle vanhemmalle.
Väkivalta tai väkivallan uhka vaurioittaa lasta. Vainoaminen voi näkyä lapsen arkisissa asioissa, kuten koulussa käymisessä tai harrastuksissa. Vainoa kokevissa perheissä turvallisuuden arviointi tulee tehdä aina lapset huomioiden. Lapsen asioissa apua saa esimerkiksi sosiaalitoimesta, neuvolasta, koulukuraattoreilta tai eri alueilla toimivista väkivaltatyön yksiköistä kuten esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä ympäri Suomen.
Lapsella on oikeus turvalliseen elämään.
Turvallisuuden arviointi tulee tehdä jokaiselle lapselle yksilöllisesti.
Väkivalta tai väkivallan uhka vaurioittaa lasta.
Lapsen asioissa apua saa esim. sosiaalitoimesta, neuvolasta, koulukuraattoreilta tai väkivaltatyön yksiköstä.
"Aina kun se soitti, alko ahdistaa ja tuli hiljainen olo."
(Alli, 8 v.)